Camera runners sweat to show real-time footage from the terrain to spectators / Kamerajuoksijat hikoilevat MM-kisojen ratkaisut yleisölle

Luukas Valtonen and Ville Lampinen are friends with a particularly fascinating role in the World Orienteering Championships. They are camera runners, whose task is to keep up with elite orienteers and transmit real-time footage from the terrain.

“I joined about a year ago, when a close friend encouraged me”, Valtonen tells us about ending up in a camera runner’s role. Lampinen was also asked to join.  ”They asked me, and I was ready for the challenge. This is a unique opportunity.”

The role of a camera runner would likely not be offered to just anyone, as the task requires the ability to maintain race pace in various terrains, with several 1-2 minute bursts of acceleration during each competition. However, one does not need to be at the absolute top level in orienteering. What is essential is to recover quickly for new efforts and to have the stamina to repeat these efforts over and over again. Valtonen describes his background as an “actively jogging fitness enthusiast”, but Lampinen admits to training actively. They both have over twenty years of experience in the sport.

“We’ve been orienteering since childhood”, the men clarify.

Orienteering skill, however, does not play the biggest role when running with a camera, as the task involves following competitors during their performance. Instead, one must be able to run in the terrain, preferably without falling, as all stumbles are broadcast live to race viewers.

“We don’t see the video at all because the screen is dark”, Valtonen explains. “The most exciting part is how the equipment and connections work, and whether you can stay upright yourself”, Lampinen adds.

The camera runners’ tasks are managed by a director, who selects the athletes to follow. Sometimes, a request might come through the earpiece to point the camera back to the subject if it has momentarily drifted, for example, to the tops of spruce trees. Anything is possible while running, also the camera shaking, although efforts are made to prevent it by utilizing image stabilization technology.

“We’ve had the chance to test the equipment, so it is familiar, and everything works”, Valtonen reveals.

“We were out in the terrain as test runners yesterday”, Lampinen adds, continuing, “Today we’ll go for a short run, and tomorrow we’ll get back to business.”

The duo has not made any special preparations, as they became familiar with the job during last autumn’s World Cup Final. “We received training there”, Lampinen recalls. “And now that we know the demands of the job, we can be more relaxed”, Valtonen believes.

Thanks to real-time footage from the terrain, orienteering has become an enjoyable spectator sport. And for this reason, Valtonen and Lampinen are ready to run hard again and again.

Text: Virva Korpinen

Photo: Timo Mikkola/SSL

Kamerajuoksijat hikoilevat MM-kisojen ratkaisut yleisölle

Luukas Valtonen ja Ville Lampinen ovat kaverukset, joilla on MM-suunnistuksissa aivan erityisen kiehtova rooli. He ovat kamerajuoksijoita, joiden tehtävänä on pysyä huippusuunnistajien perässä ja lähettää maastosta reaaliaikaista kuvaa.

”Lähdin mukaan noin vuosi sitten lähipiirin houkuttelemana”, Valtonen kertaa tehtävään päätymistään. Samojen kontaktien kautta mukaan saatiin myös Lampinen. ”Kysyttiin ja lupauduin. Tämä on uniikki mahdollisuus.”

Kenelle tahansa kamerajuoksijan roolia tuskin tarjottaisiin, sillä tehtävä edellyttää kykyä edetä kilpailuvauhtia erilaisissa maastoissa useita 1-2 minuutin kiihdytyksiä kunkin kisan aikana. Aivan suunnistuksen terävimpään kärkeen ei kuitenkaan tarvitse kuulua. Olennaista on palautua nopeasti uusiin vetoihin ja jaksaa ottaa vedot aina uudelleen ja uudelleen. Valtonen kuvailee taustaansa “aktiivisesti lenkkeileväksi kuntoilijaksi”, mutta Lampinen myöntää treenaavansa aktiivisesti. Kummallakin on yli kahdenkymmenen vuoden tausta lajista. ”Lapsesta saakka ollaan suunnistettu”, miehet tarkentavat.

Suunnistustaito ei kameran kanssa juostessa nouse kuitenkaan suurimpaan rooliin, sillä tehtävässä seurataan kilpailusuoritustaan tekeviä. Sen sijaan maastossa täytyy pystyä juoksemaan, mieluiten kaatumatta, sillä kaikki tupsahdukset välittyvät suorana kisalähetysten katsojille. 

”Mehän emme itse näe ollenkaan sitä kuvaa, koska ruutu on pimeä”, Valtonen kertoo. ”Jännittävintä on se, miten laitteisto ja yhteydet toimivat ja pysyykö sitä itse pystyssä”, Lampinen jatkaa.

Kamerajuoksijoiden tehtävistä vastaa ohjaaja, joka poimii urheilijat, joiden perään lähdetään. Joskus korvanappiin saattaa tulla pyyntö suunnata kamera takaisin kuvattavaan kohteeseen, mikäli se on hetkellisesti suuntautunut esimerkiksi kuusten latvoihin. Juostessa kaikki on mahdollista. Myös kameran heiluminen, vaikka sitä pyritäänkin estämään vakauttamista ylläpitävää tekniikkaa hyödyntämällä.

”Olemme päässeet testaamaan laitteita, joten ne ovat tutut ja kaikki toimii”, Valtonen avaa.

”Maastossa oltiin eilen koejuoksijoina”, Lampinen lisää ja jatkaa: ”Tänään käydään vähän lenkillä ja huomenna sitten päästään tositoimiin.”

Suurempaa valmistautumista kaksikko ei ole erikseen tehnyt, sillä viime syksynä järjestetyn maailmancupin finaalin yhteydessä homma ehti tulla tutuksi.

”Siellä saimme koulutusta”, Lampinen muistelee. ”Ja kun nyt tietää hommaan liittyvän vaatimustason, pystyy jo olemaan lungimmin”, Valtonen uskoo.

Suoraa lähetystä varten kuvattavien pätkien myötä suunnistuksesta on saatu mukava yleisölaji. Ja tämän vuoksi Valtonen ja Lampinen ovat valmiita juoksemaan lujaa yhä uudelleen ja uudelleen.

Teksti: Virva Korpinen

Photo: Timo Mikkola/SSL